Blogiongelma

Mä en nyt oikein tiedä kirjottaisinko tähän samaan blogiin heppajuttujen lisäksi itestäni vai pitäiskö tehdä toinen blogi mikä ei liittyis sitten hevosiin ollenkaan? Sais sitten ehkä enemmän lukijoitakin kun heppa-ihmiset sais lukea heppajuttuja ja muut yleistä höpinää mun elämästä:) toisaalta en tiedä ehdinkö ylläpitää kahta blogia mut voishan sitä kokeilla.. Tai sitten kallistun vaan siihen että teen blogin itestäni ja kirjoittelen nää heppalöpinät meidän kotisivuille kun vaan saisin ne kuntoon.

Ei mulla nyt mitään tähdellistä kerrottavaa ole. Perjantai-illalla oltiin Katin kans Porin raveissa ja oli muuten hieno rata! Lauantaina sitten koko päivä omien heppojen kanssa touhuilua ja illalla Volvon nokka kääntyi kohti Hämeenlinnaa, missä oli aivan loistavat tanssit. Vaikka mitä muuta olisi voinut odottaa kun suosikkiesiintyjät Taikakuu ja Neljänsuora samaan aikaan samassa paikassa! Ja ne valot ja moottoritiet, kyllä iski vähän ikävä Ruotsiin kun tansseissakin soitettiin niin paljon buggia. Sunnuntaina sitten nukuin kahteen iltapäivällä ja löhöilin koko päivän. Ilta kului telkkarin ääressä, kuudelta tuli lentoturmatutkintaa, seiskalta Tanssii Tähtien Kanssa, ysiltä Vedetään hatusta ja puoli kymmeneltä Uuno Turhapuroa. Myöhemmin vielä katsoin DVD:ltä Housea kun ei aamu-unien jälkeen oikein illalla väsyttänyt:)

Tampereen yövaloja.

Lylli esteillä

Koitan jonkun työpäiväpostauksenkin kirjoitella jossain välissä kun on enemmän aikaa olla koneella. Tänään olin puoli neljän aikaan töistä kotona ja Iina ja Kiia tuli siitä meille illaksi pitkästä aikaa. Mentiin heti talliin ja alettiin varustaa Lylliä ratsastusta varten. Tytöt harjailivat ponia sillä aikaa kun viritin Lyllin satulaan jalustimia ja muita kun ei ole aikoihin satulaa käytetty. Saatiin aika nopsaan poni kuntoon ja lähdettiin kävelemään pellolle. Eihän tosta olis kun 15m valjastuskatoksesta pellolle muttakun siinä sattuu olemaan tarha välissä niin pitää sen 100m kävellä, tosin tuleepahan hyvät alkukäynnit siinä sivussa:) Pellolla Iina päästi heti Lyllin raville. Poni vaikutti heti innokkaalta ja meni reippaasti, mutta sittenhän se vasta innostui kun pilotti käänsi kohti estettä!

Verryttelynä Iina hyppäsi pari kertaa 30cm pystyn ja sen jälkeen 30cm okseri-pysty sarjaa. Vauhti kiihtyi heti kun oli esteitä edessä mutta ei nuo kolmekymppiset oikein ole Lyllille vielä mitään, joten nostin kaikkia neljäänkymppiin. Iina hyppäsi toista pystyä ja ristikkoa pari kertaa minkä jälkeen Lylli sai hetken kävellä. Tai joutui kävelemään mikä sekin oli jo hyvin että se yleensäkään suostui siihen kun yritti kokoajan vaan ravata.

50cm, helposti tollakin mahalla:D

Kävelyn jälkeen Iina hyppäsi 40cm rataa: oikea laukka - pysty - vasen laukka - pysty - vasen laukka - okseri-pysty-sarja - oikea laukka - ristikko. Aika hyvin Lylli lähestyi laukalla mutta kaarteet meni ravilla mikä tietysti ei ole ihme kun on tosi vähän ratsastettu viime vuoden aikana. Nosti välillä laukan ihan Iinan käskystäkin eikä aina vaan lähestymisissä. Lopuksi laitoin vielä sarjan viiteenkymppiin Iinan toiveesta kun sarja tuntui kuulemma helpoimmalta. Eipä ollut tässäkään korkeudessa ongelmaa, tosin Iina joutui kääntämään hitaassa ravissa kohti sarjaa ja heti kun oli suora linja niin Lylli vaan lähti laukalla ja korvat tötteröllä silmät loistaen pomppi sarjan ilman mitään vaikeuksia! Ihan mahtava poni!:) onhan tuolla ollut kohta puolentoista vuoden hyppytauko että eihän se mikään ihme ole että innostui. Loppuverkaksi Iina otti laukkaa yhden kierroksen (kiersi kaikki esteet) ja sitten lähdettiin kävelemään maastoon. Muutaman minuutin kävelyn jälkeen vielä ravia vapain ohjin ja sitten kotiin. Katoksessa riisuttiin poni ja tytöt taas harjaili vähäsen. Oli sen verran kevyt treeni ettei tullut edes hiki joten ei tarvinnut pestä, loimittaa eikä venyttää. Melassivettä tietysti piti tarjota kun meni niin hienosti:)

Länkkäriä, esteitä ja raviurheilua

Huh, ompas viime päivityksestä aikaa mutta minkäs mahtaa kun niin paljon tekemistä kokoajan. Tanssitreenejä ja tansseja on ollut paljon ja kavereillekin pitänyt jostain raapia aikaa. Tämän kuun alussa aloitin työt ravitallilla, jossa olen viihtynyt todella hyvin! Piti hankkia työksi jotakin muuta kuin tallihommia, mutta tää vaan on se mun juttu ja mitä ratsutalleilla olen työskennellyt niin tämä vie kyllä voiton mennen tullen!

Unbeaten Stride

Omien heppojen treenit onkin vihdoin hyvällä mallilla. Lyllillä ajan pari kolme kertaa viikossa hölkkää ja poni on ollut tosi hyvän tuntuinen. Jos sitä jo keväällä sais starttiin! Latasin kännykkään ajanotto-ohjelman millä näkee min/km ajan, kilometrit ja lenkkiin käytetyn ajan niin pääsee vähän seurailemaan mitä vauhteja mennään:) mahaa tarttis vaan vielä saada pois mutta sitä murehditaan sitten kun se ei enää imetä Aatua.

Mirolla ollaan myös päästy estetreeneissä hyvään vauhtiin kun saatiin kotiin esteitä. Tarhoista ja pihalta kaadettiin pieniä kuolleita puita, joista saatiin vajaa parikymmentä 3m pitkää suoraa puomia ja väsäilin aitatolpista estetolppia joihin veli teki hevosenkengistä kannattimia. Kenttä on niin pieni ettei sinne kahdeksaa estettä saa mahtumaan, mutta nautitaan nyt kun on vielä peltoja missä ratsastaa! Länkkäristä poni kyllä tykkää paljon enemmän kuin enkkuratsastuksesta, mutta innostuu kyllä hyppäämisestäkin kun esteet nousee siihen 70 senttiin. Maanantaina mentiin eka kunnon estetreeni pellolla. Aloitettiin pienillä pystyillä ja haettiin eteenpäinpyrkimystä ja hyvää laukkaa. Laukka on parantunut jo paljon ja alkuverkassa tuli tosi hyviä lähestymisiä ja poni tuntui hyvältä ja innokkaalta. Verkan jälkeen hyppäsin 40-50cm tehtäviä ja Miron keskittyminen oli ihan muissa maailmoissa. Nostettiin sitten esteet 70 senttiin ja ekalle pystylle Miro kielsi kolme kertaa ja sittenhän se pääsi vauhtiin ja meni koko radan okseri-pysty sarjoineen ja kaikkineen ihan mahtavasti! Tuli hyviin paikkoihin ja hyppäsi rohkeasti ja jouduin jopa vähän jarruttelemaan:) Salla meni sitten loppuverkan vielä maastossa vapain ohjin ravaillen.

Tässä meidän mielipide työnteosta!:D

Niko ei treenaa nyt mitään, on lähinnä seurapollena ja lähtee lenkille selästä tai kärryiltä jos Lyllillä on ajopäivä ja Mirolla vapaa, tai jos Sallan tekee mieli sillä mennä. Itse en ole muutamaan viikkoon sillä ratsastanut, ajanut kyllä ja on ollut tosi hyvän tuntuinen. Harmi, ettei se enää kestä kilpailuttamista, olis ollu kyllä hyvä treenattava:) voishan siitä tietty jonkun korttikurssihepan vielä vääntää!

Kahjo ravihevonen liikenteessä:D

Pikku-Aatukin on kasvanut jo vaikka kuinka paljon ja on tosi hyväkäytöksinen! Tulee luokse kun kutsutaan, mutta kuitenkin kohteliaasti pyytäen luvan tulla lähelle. Ei tarvitse enää jännittää että juoksee suoraan syliin tai hyppii päälle tai puree heti. Jokapaikkaan saa koskea ja harvoin enää yrittää näykkiä. Hankaluuksia on ainoastaan kavioiden nostossa, kun nyppii kovasti. Osaa kuitenkin nostaa fiksusti jos vaan on kärsivällinen sen kanssa. Kokoajan sujuu paremmin:) kavioitakin siltä vuoltiin ekan kerran kun Jankkari kävi kengittämässä Miron ja vuolemassa Lyllin. Etukaviot Aatulla oli kasvanut vähän pystyiksi ja niistä sitten vähän raspattiin kantoja alemmas ja 'lääkkeeksi' määrättiin kovalla pohjalla liikkumista. Vauva oli ihan supernätisti koko vuolun ajan vaikka jännitinkin vähän etukäteen että mitä se mahtaa keksiä! Fiksu pikkumies:) Tarvis siitäkin ottaa taas kuvia, ei ollut yhtään uutta viime postauksen jälkeen!

Aika kuluu ihan vietävän nopeasti, kohta jo lokakuu! Täytyy koittaa tänne nyt ehtiä kirjoitella enemmän, eniten tulee varmaan Lyllin treenistä yksityiskohtaisempaakin tarinaa, jos joku sellaista jaksaa lukea?:) muutenkin vinkkejä otetaan vastaan millaisia postauksia haluatte, muuten nämä on tällaista suurpiirteistä selitystä.. Huomenna raveihin Kokemäelle kahden hevosen voimin ja naapurin Konstakin on siellä startissa! Illalla serkulle hartiahierontaan ja koti-ilta siihen päälle, lauantaina sitten taas tanssitaan:)

Kuvia

Noniin, nyt tulee parempia kuviakin postaukseen kun sain porukoilta synttärilahjaksi pidemmän putken kameraan ja kamera itsekin palautui korjauksesta. Kisoistakin sain parempilaatuisiakuvia ja laitan niitä tähän vielä. Lähinnä saatte nyt kuvapostauksen kun olen kipeänä enkä hevosia ole edes katsomassa käynyt muutamaan päivään. Viimeviikolla olin jo kuumeessa, pe ja la terveempi joten lähdin sitten lauantai-illalla Riihimäelle Taikakuun ja Neljänsuoran keikalle mitä olin odottanut viimeiset 2kk kun kaksi suosikkiesiintyjääni ja vielä synttäripäivänä! Lähinnä vaan istuskeltiin Mikon ja parin muun kaverin kanssa kun en kamalasti viitsinyt urheilla. Yöksi mentiin Vantaalle ja sieltä aamulla ajeltiin kotiin. Silti tuli vissiin tanssittua muutama tanssi liikaa kun sunnuntai-illalla oli kuumetta 39 astetta. Nyt jo hellittää että eiköhän se tästä. Tyhmästä päästä kärsii mutta olipahan hauskat synttärit parhaassa seurassa:)

Nikon jaloissa ei ollut mitään sen pahempaa kuin lievä rasitusvamma jota nyt on paikkailtu levolla ja kävelyllä. Sekä Nikon että Miron ilmoitin ensiviikonlopun koulukisoihin, jos vaan minä ja Niko ollaan siinä kunnossa että jaksetaan lähteä. Alla kuvia kisoista ja hepoista laitumella, laidunkuvat uudella putkella kuvattuja.

Salla ja Miro 0/0 6.sija ©Suvi Männistö

Salla ja Tanu 0/0, 2.sija ©Suvi Männistö

Salla ja Tanu ©Suvi Männistö

Linda ja Miro 60cm ©Suvi Männistö

'Mä voin auttaa näiden verkkojen kanssa'

Mirokin onneks tykkää leikkiä:D

Pikku orhi 2kk :)

Kisailua ja pallojumppaa

Tähän postaukseen nyt vielä viedolaatuiset kuvat mutta kamera on jo kunnossa, joten eiköhän seuraavaan saada jo laadukkaampia kuvia! Kesä on sujunut niin hyvin että tähän postaukseen saadaan tietysti sitten niitä huonojakin uutisia hyvien lisäksi. Syksy lähenee ja hepat palasivat hyvällä menestyksellä kesälomalta kun Niko ja Miro toivat viikonlopun kisoista ruusukkeet kotiin. Niko oli elämänsä ensimmäisissä ratsastuskilpailuissa ja meni vain puomiluokan Sallan kanssa, puhtaasti ja rauhallisen varmasti! Miro suoriutui myös erittäin mallikkaasti 40cm radasta sijoittuen Sallan kanssa kuudenneksi. Ratsukon kolmannet yhteiset kisat ja ensimmäinen 0-0 rata, johon voidaan olla erittäin tyytyväisiä! Miro liikkui reippaasti ja suoritus oli siisti ja tasainen. 40cm luokassa Salla ratsasti myös Lindan ponilla Tanulla puhtaasti sijoittuen toiseksi. 60cm luokassa Linda hyppäsi Mirolla, mutta suoritus jäi vähän tahmeaksi ja ratsukko hylättiin. 90cm Linda hyppäsi Tanulla puhtaasti, muttei sijoittunut. Onnistunut kisapäivä ja hepatkin käyttäytyi loistavasti!:)

Niko on jälleen ollut ihan mahtava! Olen ajanut sillä muutaman kilsan lenkkejä reippaalla ravilla ja on se vaan niin älyttömän hyväajoinen kaveri. Eikä epäilystäkään etteikö se todella nauttisi siitä nyt kun ajaminen on sillekin mukavaa ja saa hölkätä omaan tahtiin. Selästä laukat nousee vihdoin näppärästi suorallakin ja koko sen yleisolemus on tosi rauhallinen mutta silti innokas. Vihdoin ollaan siinä pisteessä minkä eteen on kolme vuotta tehty lujasti töitä. Niko on kiltti ja rento ja monipuolinen perhehevonen. Ja nyt sitten viikonloppuna huomasin sen etujalkojen oireilevan jostakin. Mitään normaalia rankempaa se ei ole tehnyt viimeaikoina, mutta riski on että jalat alkaa pikkuhiljaa oireilla käytöstä. Pientä sanomista sillä jaloissa on ja sen tiedän, että jonakin päivänä se ei enää käyttöä kestä. Etusissa oli suojien kohdalla isoja kovia patteja, muistutti nestepatteja, mutta olivat ihan kivikovia ja jalat tulikuumat. Mistään se ei kyllä aristanut ja liikkuikin iloisesti laitumella. Ahkeralla kylmäyksellä lähti patit ja kuumotus pois ja nyt on normaalit taas. Pitää nyt varovasti lenkittää sitä ja tarkkailla jos alkaa oireilla useammin niin sitten ne ei kai vaan kestä:/ ja seurahepaksikaan siitä ei oikein tahdo olla kun pää ei kestä pidemmän päälle seisomista vaikka se onkin tosi paljon rauhoittunut. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta!

Aatun vara-äiti?

Aatu on taas kasvanut ihan kamalasti ja tummunutkin tosi paljon. Takaosasta on jo jonkun verran varsakarvaa lähtenyt ja melkein musta poni sieltä näyttää paljastuvan. Aatusta tulee siis tusinashettis, musta niinkuin muutkin:D Sen kanssa alkaa olla mukava puuhailla kun se vihdoin ymmärtää ettei ihmistä purra eikä päälle hypitä. Hoitopaikalla osaa seisoa yhdellä narulla kiinni sidottuna ja nostaa kaikki kaviot nätisti. Ja mistä voisikaan pieni poninalku nauttia enemmän kuin harjailusta ja rapsuttelusta! On se vaan niin ihana. Tarhassa se painii jumppapallon kanssa aika ahkerasti kun isot pojat ja äiti ei oikein leikkimisestä innostu. Sitten kun vieroituksen aika koittaa niin mahdollisesti Aatun 3-vuotias veli Veeti tulee tänne sille painikaveriksi niin ei tulisi äitiäkään ehkä niin ikävä. Veljekset olisi kyllä niin söpöjä keskenään telmimässä:) Lyllikin pääsi pitkästä aikaa ajolle, tosin valjastuksessa se oli taas niin tamma! Keuli vaan ja ympärikin heitti täydellä varustuksella. Pystyyn hyppiminen on kyllä ihan Lyllimäistä mutta joku raja siinäkin. Lenkillä oli kuulemma ollut suht fiksusti mutta eiköhän se siitä tasoitu kun pääsee innostustaan purkamaan:)

Esteitä ja poniraveja

Kirjoittaminen on vähän jäänyt kun heinäkuussa oltiin Riinan kanssa Ruotsissa tuttavaperheen koira- ja talovahteina ja muuten loma on kulunut lähinnä kavereita nähdessä. Kamerakin hajosi, joten edes kuvia ei ole paljoa ja ne mitä on, ovat sitten videokameralaatua. Hepat ovat olleet aikalailla lomalla joten eipä niistä mitään kerrottavaa olisi ollutkaan:)

Nikon ostamisesta lähtien olen haaveillut että se uskaltaisi jonain päivänä vetää kärryjä tai että minä yleensäkin uskaltaisin ajaa sillä. Nyt ollaan ajo-opetuksen suhteen hyvällä mallilla. Viimekesänä harjoiteltiin usein kärryjä perään ja pois hoitopaikalla. Kerran käveltiin parikymmentä metriä taluttajien kanssa, mutta muuten tosiaan vain tuota aisoihin totuttelua. Tänäkesänä sitten laitoin hoitopaikalla kärryt perään ja Niko oli niin rento että koitettiin talutusta. Se ei reagoinut mitenkään vaikka aisat osuivat kylkiin ja kärryt kolisivat. Samaa toistettiin muutaman kerran kunnes jätin taluttajat pois. Nyt ollaan ajeltu tallin ympäri pientä lenkkiä jo ravissa:) Niko menee niin hienosti ja ihan selvästi nauttii nyt kun voi luottaa kuskiin (nuorempana traumoja) ja juokseminen ei ole pakkopullaa.

Miron kanssa pitäisi taas alkaa enemmän treenailemaan. Lähinnä länkkäriä on menty ja eilen käytiin pitkästä aikaa hyppäämässä. Ystäväni Sandra ratsasti Mirolla ja Salla Nikolla. Miro meni ihan hienosti tauon jälkeen enkä edes muistanut että se hyppää niin hienosti:) Ei tehty mitään monimutkaisia harjoituksia, ihan vaan pystyjä ja pysty-okseri sarja. Muurikin laitettiin radalle ja ponia aluksi jännitti mutta ylihän se siitä sitten meni kun Sandra vähän tsemppasi! Itse en Mirolla ole paljoa hypännyt mutta jos yhteistyö pelaa niin että ponnistuskohdat osuu oikeaan ja kuski on kokoajan mukana niin poni hyppää kyllä helposti 80cm ratana. Eilen oli 70cm rata ja sujui tosi hienosti. Kieltoja tuli välillä, mitkä Miron kanssa johtuvat yleensä siitä, että ponnistuspaikka ei osu hyvään kohtaan tai että kuski unohtaa olla tarpeeksi ponin kanssa. Miro pitää ns. 'kantaa' esteistä yli. Johtuu varmaan osittain sen kokemattomuudesta eli menee kyllä jos vaan kuski on kokoajan sen apuna rohkaisemassa. Tykkään paljon Miron tyylistä hypätä ja melkein tekisi itse mieli alkaa treenata sillä esteitä:D ehkä siitä vielä kisaponi saadaan!

Reilun viikon päästä näytti Eurassa olevan estekisat joten jollei meillä ole mitään muuta silloin niin kai sitä voisi ilmoittaa Miron ja Nikon sinne:) Niko ja Salla puomiluokkaan, Salla ja Miro 40cm ja kaverini Linda sitten Mirolla 60cm. Niko oli niin rauhallinen Luvialla eilen kun Miro hyppäsi, että kai sen voisi tuohon puomiluokkaan ilmoittaa. Taluttaa varmaan täytyy kun Niko ei koskaan raviuransa jälkeen missään kisoissa ole ollut ja jännittää varmasti mutta voisihan se sille mukavaa virkistystä olla jos sillointällöin käy jonkun puomiluokan kävelemässä. Esteitä se nyt ei koskaan hyppää kun ei siitä tykkää mutta puomeja menee mielellään!

Salla ja A.S. Ofelia korttikurssilla

Salla oli viime- ja edellisviikonlopun Turussa ponikorttikurssilla ja saa nyt sitten ajaa poneilla kilpaa. Tässä on hyvin aikaa muutama vuosi kerätä kokemusta lainaponeilla ja alkaa sitten ajaa Aatua:)