Kentällä puuhastelua

Eilen menin Sallan kanssa kentälle touhuamaan Nikon ja Miron kanssa. Laitettiin varusteet kottikärryihin ja napattiin ponit laitumelta matkan varrella. Tyypillisesti ne seisoivat kentällä vapaana rentoina kun harjailtiin ja laitettiin kuntoon. Mentiin molemmat naruriimuilla, Salla vielä ilman satulaakin. Nikon selässä on kyllä helpompi pysyä satulan kanssa, joten puin sille sen. Aluksi pyöritin Nikoa narussa ympyrällä ja sitten ilman. Se reagoi kehonkieleen ihan loistavasti joten juoksutus onnistuu usein jo ilman naruakin. Sen verran on heppa rauhoittunut että harvemmin enää tarvitsee juoksuttaa energiaa pois, lähinnä harjoitellaan toistemme lukemista. Tai minä harjoittelen viestimään niin että Niko ymmärtää. Juoksutus näissä postauksissa tarkoittaa siis suurinpiirtein kävelyä ympyrällä:)

Hetken juoksutuksen jälkeen kiipesin selkään ja ravailin Nikolla ympäri kenttää. Ohjaspaineella kääntyminen sujuu jo tosi hyvin, mutta joskus poni unohtaa keskittyä ja jättää kääntymättä tai laiskalla päällä ollessaan kääntyy liian hitaasti. Yleensä riittää kun kerran huomauttaa ja sen jälkeen taas sujuu. Ollaan viimeaikoina menty paljon puomeja ja harjoiteltu L-peruutusta. Niko on tosi nopea oppimaan uusia juttuja mutta vähän laiska, joten yrittää mennä helpoimman kautta. Joudun ratsastaessakin usein korjaamaan kun rupeaa ravi menemään rennoksi hölkkäilyksi:D eteenpäin liikkuu kyllä, mutta matohölkkäily taitaa olla kivempaa kuin työnteko.. Nostettiin muutaman kerran laukkaakin, mikä on nyt alkanut sujua tosi hyvin. Nostoissa oli keväällä vaikeuksia kun ei oltu vuoteen laukattu selästä, mutta parin viimeviikon aikana on laukka noussut tosi hyvin molempiin suuntiin. Olen joutunut jopa pyytämään eteenpäin laukassa kun on rauhoittunut niin paljon. Paljon helpompi ratsastaa löysin ohjin laukkaakin kun ei tarvita jarrua ja vapauden myötä on laukan laatukin parantunut, mikä todistaa sen ettei tälle kaverille sovi perinteinen enkkutyyli. Heti menee räpeltämiseksi jos kuski häiritsee ohjilla, itse osaa kyllä jalkansa asetella niinkuin laukatessa kuuluu:) Puolalainen stuntratsastaja Marcin Mach ratsasti Nikolla kesällä 2010 ja sanoi että oppii vielä hyvän laukan ja niinhän se oppi! Silloin ei siis vielä oltu laukattu kuin pari kertaa.

Lopuksi jätin Nikon kentälle hengailemaan kun Salla ratsasti Mirolla. Aatukin oli kovasti kiinnostunut kentällä pyörivistä kavereista ja tuli kentän aidan ali katsomaan mitä kaverit puuhaa. Pitäisi ehkä laittaa lankaa alemmaksi kun varsa ei tainnut huomata että sellainenkin siinä oli kun suoraan mahtui ali kävelemään:D Niko oli utelias mutta tyytyi kuitenkin syömään vaikka varsa sitä kävi vähän nuuhkaisemassa. Ehkäpä nuo voisi pian samaankin laittaa. Alla vielä muutama kuva varsasta narun päässä. Pahoittelen laatua kun oli jo vähän hämärää kun niitä laitumelta haettiin.

'Olinko hyvä?'

Kaunis mamma! Ja ziljoona hyttystä..